Miksi oppilaitosten verkostoitumista tarvitaan?

Helakorven (2010, 144) mukaan koulujen verkostoituminen pyrkii tehostamaan oppilaitosten toimintaa ja hakemaan uusia moderneja toimintamuotoja koulutukselle. Tehostamista ei pitäisi ajatella yksinomaan taloudellisesta näkökulmasta, vaikka toki se säästöjä parhaimmillaan tuokin. Tehostaminen auttaa myös säästämään aikaa ja voimavaroja, mitä voidaan hyödyntää toiminnan parantamiseen tai uuden toiminnan kehittämiseen.

EK:n asiantuntijaryhmä on huolissaan siitä, että työelämässä vaadittuja yhteistyö- ja tiimityötaitoja ei Suomessa opita tarpeeksi opiskelun yhteydessä. Tiimityön ja verkostoitumisen tulisi olla nykyistä keskeisempää koulutuksessa.  Ongelmana tuntuisi olevan se, että oppilaitoksissa verkostoitumiseen järjestetään hyvin vähän mahdollisuuksia. Opiskelijoiden oletetaan muodostavan näitä suhteitä lähinnä vapaa-ajallaan  ja opiskelijajärjestöissä. On väärin olettaa, että kaikilla on tähän mahdollisuus. Monen opiskelijan vapaa-aikaan kuuluu harrastuksia. Osa joutuu rahoittamaan opiskeluitaan osa-aika töillä. Joillakin saattaa olla jo lapsia huollettavanaan. Opiskelijan voimavarat voivat myös olla niin vähäiset, ettei varsinaisen opiskelutyön lisäksi jaksa muuta.

Yliopistolla opiskeljia suorittaa hyvinkin itsenäisesti massaluentoja ja tenttejä, mitkä suorastaan kannustava yksinäiseen puurtamiseen. Ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa sentään yritetään kannusta yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Kuinka siinä onnistutaan riipppuu hyvin paljon oppilaitoksesta sekä yksittäisestä opettajasta. 

Opettajankoulutuksella pystytään vaikuttamaan opettajan toimintaan. Ihanainen ja Kiviniemi (2010, 161) näkevät opettajakoulutuksen keskeisenä tehtävänä verkostojen luomisen ja ylläpitämisen. Heidän mielestään opettajankoulutus voidaan nähdä myös työ- ja yksityiselämän oppimispaikkana. Opettajankoulutus on omalta osaltani saanut minut ymmärtämään  verkostoitumisen tärkeyden.

Verkostoitumista oppilaitoksen ja kodin välillä tarvitaan vielä ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö jopa velvoittaa yhteystyöhön.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yhteistyö eri koulutusasteiden kanssa palvelee yrityksiä liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja tulevien osaajien rekrytoinnissa. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö nähdään tärkeäksi osaavan työvoiman saamiseksi ja työurien pidentämiseksi. 

Vertailtaessa oppilaitoksia keskenään voidaan yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitää yhtenä laatukriteerinä. Joku opiskelija voi valita oppilaitoksen upeiden työelämäverkostojen pohjalta. (AmmattiPeda. n.d., Työelämäyhteistyö)


Lähteet: 

AmmattiPeda. n.d. Työelämäyhteistyö.

http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=tyoelamayhteistyo Viitattu: 27.3.2014

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2014. Lisäarvoa yritystoimintaan yhteistyöllä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. http://ek.fi/mita-teemme/innovaatiot-ja-osaaminen/osaaminen-ja-koulutuspolitiikka/yritys-oppilaitos-yhteistyo/ Viitattu: 27.3.2014
 
Helakorpi, S. 2010. Oppilaitosverkostot alueellisen innovaatiotoiminnan edistäjänä. Teoksessa Sosiaalinen media ja verkostoituminen. Toim. Ihanainen, P., Kalli, P. & Kiviniemi, K. Helsinki: Okka-säätiö

Ihanainen P. & Kiviniemi K. 2010. Kohti ammatillista opettajakoulutusta. Teoksessa Sosiaalinen media ja verkostoituminen. Toim. Ihanainen, P., Kalli, P. & Kiviniemi, K. Helsinki: Okka-säätiö

Olander, I. 14.1.2012. Sosiaalisesta mediasta potkua oppilaitosten ja työelämän yhteistyöhön.

Suomen vanhempainliitto. n.d. Yhteistyö toisella asteella.

http://www.vanhempainliitto.fi/koti_ja_koulu/yhteistyo_toisella_asteella Viitattu: 27.3.2014