Välisynteesi

Kyv-kolmikko on aloittanut vastausten etsimisen oppimiskysymyksiinsä. Osa kysymyksistä on vielä käsittelemättä, mutta alun vauhdista päätellen ne tulevat vastatuiksi määräaikaan mennessä. 

Uudet tutkinnon perusteet korostavat työelämälähtöisyyttä ja yhteistyöverkkoja arjen opetustyössä. Työelämälähtöisyyden perimmäinen tarkoitus on työllistyminen. Miten sitten työelämälähtöisyys määritellään? Täsmällistä määritelmää ei löydy helposti. Tämä ei liene ongelma, sillä moni tietää kuitenkin mitä työelämälähtöisyydellä tarkoitetaan. Näemme siihen kuuluvan työelämään linkitetyt oppimistehtävät ja esimerkit sekä työelämässä tarvittavien taitojen harjoittamisen. 

Oppilaitoksen yhteistyöverkosto on laaja. Yhteistyöverkoston voidaan sanoa koskevan kaikkia niitä, joiden näkökulma tai mielipide on huomioitava oppilaitoksessa. Opetushenkilökunnan lisäksi koulussa työskentelee mm. koulusihteereitä, muita toimihenkilöitä ja kiinteistöstä vastaavia. Oppilaitoksissa voi olla myös myymälöitä tai palveluntarjoamispisteitä (kuten kampaamo). Oppilashuoltoryhmä on tänä päivänä tärkeä verkosto. Lisäksi tehdään yhteistyötä myös viranomaisten, lääkäreiden ja psykologien kanssa. Vanhempien vai pitäisikö sanoa huoltajien kanssa ollaan myös tekemisissä. Työssäoppimispaikat, muut oppilaitokset, koulutusalan yritykset sekä hankeyhteistyöt ovat esimerkkejä yhteistyöverkostoista. 

Yhteistyöverkostoja ovat myös sellaiset, jotka eivät näy päivittäisessä arjessa. Esimerkkinä mainittakoon työvoimatoimistot, Opetushallitus, kirjastot, tutkintatoimikunnat, opettajien ammattijärjestö ja kenties sponsoritkin. 

Verkostoitumista tarvitaan monestakin syystä. Tärkeimmät syyt lienevät ne, että verkostoitumalla pystytään tehostamaan toimintaa sekä uusimaan toimintamalleja. Samalla kehittyvät verkostoitumiseen osallistuvien yhteistyö- ja tiimityötaidot. 

Myös ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevalta edellytetään kansainväliseen toiminnan valmiuksia. Näitä valmiuksia on mm. kielitaito ja muiden maiden työelämän tuntemus. Aina ei ole tarvetta lähteä ulkomaille kansainvälisiä valmiuksia parantamaan, vaan niitä voi kehittää myös kotikansainvälistymisellä. Kotikansainvälistymistä on mm. opetuksen tarjoaminen vieraalla kielellä.